Meilahden yläasteen blogi
Toukokuussa vietettiin jälleen Meikun taideviikkoa, jonne myös huoltajat olivat tervetulleita. Kuvataiteen ja käsityön kevätnäyttely oli avoinna 16.-17.5. sekä 19.5. kello 16-19 kuvataideluokissa B-puolen 3. kerroksessa.
Koulun oppilaat esittivät monipuolisen kattauksen populaarimusiikkia kevätkonsertissa keskiviikkona 17.5. kello 18.00. Koulun omat konsertit oppilaille esitettiin myös keskiviikkona 17.5.
Koulumme Mya-gaalaa juhlittiin hyvässä hengessä 3.5.2023. Saimme nauttia oppilaiden musiikkiesityksistä ja palkita oppilaitamme monessa erilaisessa kategoriassa , kuten vuoden muusikko tai vuoden rakastavaiset . Kiitokset musatiimille , oppilaskunnan hallituksen jäsenille ja koko koululle hyvästä hengestä gaalassa!
Iina Ilmola ja Ilari Peura
Koulumme 7.-luokkalaiset tutustuvat lukuvuoden aikana työelämään pareittain. Luokan oppilaista muodostetut työparit viettävät muutaman tunnin koulupäivästä tekemällä työharjoittelun koulumme ruokalassa. Heidän työtehtäviinsä kuuluivat astioiden kerääminen ja tiskaaminen sekä ruokapöytien puhtaudesta huolehtiminen.
Huhtikuussa 8.-luokkalaiset tutustuivat viikon ajan työelämään. Oppilaat etsivät itsenäisesti omat tutustumistyöpaikkansa. He pitävit kokemuksistaan TET-päiväkirjaa tai kirjoittivat TET-raportin. Opot tekivät myös vierailuja työpaikoille.
2. jakson aikana koulumme 9.-luokkalaiset olivat työhön tutustumisjaksolla kaksi viikkoa. He saivat itse päättää, valitsevatko yhden vai kaksi eri työpaikkaa TET-jaksolleen. TET-jaksosta pidetiin päiväkirjaa, jonka pohjalta kirjoitettiin TET-raportti suomen kielen tunneilla.
Tuija Heikkilä
Tänäkin vuonna koulumme 8.-luokkalaiset pääsivät taidetestaamaan. Joulukuun vierailu suuntautui Suomen kansallisoopperaan, jossa näimme hurjaakin hurjemman, sirkusta ja oopperaa yhdistelevän esityksen, CircOpera 2.0:n. Maaliskuussa taidetestasimme Savoy-teatterissa jazzia, kun ohjelmassa oli Mistä sä diggaat? – UMO Helsinki Jazz Orchestra feat. Elena Mindru.
Erik Ehrström (9A) ja Ville-Veikko Väisänen (9A) olivat edustamassa Meilahden yläastetta tapahtumassa, jossa puhuttiin nuorten hyvinvoinnista kaupungin päättäjien ja noin 70 muun nuoren kanssa. Paikalla oli myös apulaispormestari Nasima Razmyar.
Erik oli pinkissä tiimissä, jossa puhuttiin syrjinnästä ja koulukiusaamisesta.
Veikko oli vihreässä tiimissä puhumassa nuorten äänen kuuluvuudesta.
Keskustelut sujuivat hyvin heti alusta lähtien.
Oli mukavaa, että paikalla oli myös suomenruotsalaisia päättäjiä, sillä molemmat Erik ja Veikko ovat kielikylpyluokalta.
Paikalla oli myös kivat pikku tarjoilut 🙂
Lukuvuoden 2022-2023 koko koulun yhteinen monialainen oppimiskokonaisuus liittyi oppilaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Lukuvuoden aikana käytiin eri oppiaineissa läpi oppiaineeseen liittyviä opiskelutekniikoita ja keinoja helpottaa koejännitystä sekä opeteltiin laatimaan opiskeluaikatauluja. Oppilaiden ryhmäytymistä tuettiin erilaisten tuntien aikana tapahtuvien harjoitteiden avulla.
Hyvinvoinnin teemaviikko oli viikko 5. Viikon aikana välituntisin meillä oli esittelijöitä sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksesta, KouluCoach-toiminnasta kävi kertomassa koulumme oma PT Ville, ja Pikku-Huopalahden nutan työntekijät jalkautuivat kouluumme kertoen toiminnastaan sekä pitäen pelivälitunteja. Välitunneilla oli myös mahdollisuus lepoon ja rauhoittumiseen.
7. luokkien oppilaat huoltajineen nauttivat yhdessä aamupalan koulumme ruokalassa. Aamiaisen lomassa he pääsivät nauttimaan oppilaidemme musiikkiesityksistä.
Dreams-vierailijamme breakdance -tanssija Johannes “Hatsolo” Hattunen piti oppilaillemme kannustavan ja innostavan luennon, joka kehotti uskomaan omiin unelmiin. Hän rohkaisi jokaista tekemään omasta elämästään oman näköisensä ja myös kannustamaan kavereita samaan.
Torstaina koulumme pihaan pystytettiin puolijoukkueteltta. Tunnelmaa telttaan saatiin kamiinan tuomasta lämmöstä. Teltassa oppilaamme pääsivät rauhoittumaan, kuuntelemaan satuja, paistamaan makkaraa ja tarinoimaan opettajien kanssa.
Viikon ehdottomin kohokohta oli hyvinvointiviikon päättänyt alpakkatilan vierailu. Alpakat toivat mukaan myös ranskanluppakaneja. Oppilaat pääsivät silittelemään ja syöttämään alpakoita ja kaneja välitunneilla sekä oppitunneilla tehtyjen taukojen aikana.
Koulun yhteistä joulujuhlaa vietettiin 22.12.2022. Ohjelmassa oli musiikkiesityksiä ja yhteislaulua sekä Oppilaan ääni -kurssilaisten musiikkinäytelmä. Kuvataidepainotteisteisten 7. luokkien oppilaat olivat osallistuneet Rauhanjuliste-kilpailuun. Kilpailun parhaita töitä nähtiin juhlassa valokuvina yhdessä 7.-8.-luokkalaisten kirjoittamien rauhantoivotusten kanssa. Perinteiseen tapaan yllätysohjelmaakin oli.
Laura Laitinen
Japanin kieli ja kulttuuri -valinnaiskurssi kävi joulukuussa vierailulla Muji-ravintolassa Kampissa. Syvensimme japanilaisen ruoan tuntemusta tutustumalla erilaisiin japanilaisiin jälkiruokiin.
Riikka Maeda
Itsenäisyysjuhlia vietettiin koulussamme maanantaina 5. joulukuuta. Ohjelmassa oli lippukulkue, juhlallista musiikkia sekä rehtorin itsenäisyyspäivän puhe, joka on luettavissa myös Wilmassa:
Hyvä juhlayleisö, hyvät meikkulaiset,
Suomi täyttää huomenna 6. joulukuuta 105 vuotta. Tämä on kolmas kerta, kun aloitan itsenäisyyspäiväpuheen sanomalla, että elämme poikkeuksellista aikaa, että kohdallemme on osunut kokemuksia ja tapahtumia, jotka muuttavat maailmaa. Elämme aikaa, jonka tulemme muistamaan.
Koronapandemia jatkuu kolmatta vuotta, Euroopassa on meneillään suurin sota sitten toisen maailmansodan, ja talvella meitä voi kohdata sähköpula, joka uhkaa vaikuttaa myös koulun toimintaan. Koemme turvattomuutta asioiden edessä, joille emme voi mitään.
Kun juhlan aluksi Oskari Niva, airuenaan Douna Chicko ja Konsta Kock, kantoi lipun juhlaan, kuulimme Erkki Melartinin sävellyksen Leivo Meilahden yläasteen orkesterin esittämänä. Leivo on alun perin sävelletty 1920-luvulla Aleksanteri Rahkosen runon tekstiin. Leivo-runo kertoo linnusta, joka aina vain lentää Suomeen keväisin. Leivo jättää lämpimän maan palatakseen kotiin Suomeen, koska missään muualla se ei voi olla yhtä onnellinen.
Suomen itsenäisyysjulistus vuodelta 1917 alkaa näin:
Suomen eduskunta on 15.11.1917, nojaten maan hallitusmuodon 38 §:ään, julistautunut korkeimman valtiovallan haltijaksi, sekä sittemmin asettanut maalle hallituksen, joka tärkeimmäksi tehtäväkseen on ottanut Suomen valtiollisen itsenäisyyden toteuttamisen ja turvaamisen. Tämän kautta on Suomen kansa ottanut kohtalonsa omiin käsiinsä, ja nykyiset olot sekä oikeuttavat, että velvoittavat sen siihen. Suomen kansa tuntee syvästi, ettei se voi täyttää kansallista ja yleisinhimillistä tehtäväänsä muuten kuin täysin vapaana. Vuosisatainen vapauden kaipuumme on nyt toteutettava; Suomen kansan on astuttava muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana.
105 vuotta sitten kirjoitettu julistus on yhä ajankohtainen. Suomi on 105 itsenäisen vuotensa aikana kehittynyt pienestä ja köyhästä maasta, jonka koulutustaso oli alhainen ja jossa kaikki eivät päässeet kouluun, yhdeksi maailman onnellisimmista ja vauraimmista maista. Suomi on pieni pohjoinen maa, joka on aina halunnut tarjota kaikille mahdollisuuden pyrkiä parempaan elämään. Tämän ajattelun ytimenä on se, että kaikki on pidettävä mukana, että meidän tulee kohdella toisiamme hyvin ja kantaa vastuuta toinen toisistamme.
Toisen maailmansodan, talvi- ja jatkosodan, tärkein opetus suomalaisille on ollut rauhan arvostaminen, yhteistyöhön pyrkiminen ja oikeudenmukaisuuden korostaminen. Sota on kuluneen vuoden aikana siirtynyt vanhojen ihmisten ja meitä edeltäneiden sukupolvien kipeistä muistoista osaksi tämän päivän todellisuutta. Suomi on liittymässä puolustusliitto NATOn jäseneksi, mikä toivon mukaan osaltaan lisää turvallisuuden tunnettamme tässä epävarmassa maailmassa. Tänä itsenäisyyspäivänä tunnemme syvää myötätuntoa Ukrainaa ja ukrainalaisia kohtaan. Toivomme, että Ukrainan sota päättyy pian ja ukrainalaiset saavat taas elää tavallista eurooppalaista arkea.
Kun vielä mietimme kotiplaneettaamme ja menossa olevaa ilmastonmuutosta, niin juuri nyt tarvitsemme toivoa, valoa ja uskoa tulevaisuuteen. On tärkeää uskoa, että kyllä tästä selvitään, kaikki järjestyy – koska kyllä tästä selvitään, on ennenkin selviydytty. Ihmiskunta on kekseliäs, ja uskon, että myös monet teistä oppilaista tulevat tekemään elämäntyönsä uusiutuvien energioiden, elonkirjon lisäämisen ja vaikkapa uudenlaisen ruuantuotannon parissa.
Ilmastotekojen lisäksi tarvitaan hyvän edistämisen kulttuuria, jota me kaikki voimme omassa koulussamme toteuttaa. Meidän koulussamme voidaan hyvin,
Kuvitelkaa, miten paljon paremman maailman saamme yhdessä aikaiseksi. Pienistä teoista, pienistä asioista, tulee suuria tekoja ja suuria asioita, kun me kaikki osallistumme.
105 vuodessa tapahtunut paljon. Olemme nyt vahvasti eurooppalaisia, olemme edelleen sitkeitä suomalaisia, olemme sivistyneitä helsinkiläisiä ja ennen kaikkea, tässä ja tänään, olemme ylpeitä meikkulaisia.
Hyvät oppilaat, opettajat ja talon henkilökunta, toivotan kaikille hyvää itsenäisyyspäivää itsenäisessä Suomessa 2022!
Ulla Rönkä, rehtori
Lucian päivän juhlassa 13.12. olivat mukana alueen kielikylpyoppilaat (yläaste, ala-aste ja päiväkoti). Lucia-kulkue kiersi luokissa ja ruokalassa aamupäivällä.
2. jakso aloitettiin liikuntapäivän merkeissä. Oppilaat pääsivät kokeilemaan ja tutustumaan päivän aikana itse valitsemiinsa lajeihin. Koulumme sisätiloihin ja piha-alueille oli rakennettuna eri toimintapisteitä, joissa lajeja esiteltiin. Lajeja olivat muun muassa laserpyssyammunta, miekkailu, just dance, mölkkypeli, hyppynaruleikit, koripallo, frisbegolf sekä pingis ja biljardi. Liikunnan ilo kuului ja näkyi päivän aikana koulun käytävillä ja pihalla.
