Joulujuhla

Koulun yhteistä joulujuhlaa vietettiin 22.12.2022. Ohjelmassa oli musiikkiesityksiä ja yhteislaulua sekä Oppilaan ääni -kurssilaisten musiikkinäytelmä. Kuvataidepainotteisteisten 7. luokkien oppilaat olivat osallistuneet Rauhanjuliste-kilpailuun. Kilpailun parhaita töitä nähtiin juhlassa valokuvina yhdessä 7.-8.-luokkalaisten kirjoittamien rauhantoivotusten kanssa. Perinteiseen tapaan yllätysohjelmaakin oli.

Laura Laitinen

Japanilaisia jälkiruokia

Japanin kieli ja kulttuuri -valinnaiskurssi kävi joulukuussa vierailulla Muji-ravintolassa Kampissa.  Syvensimme japanilaisen ruoan tuntemusta tutustumalla erilaisiin japanilaisiin jälkiruokiin. 

Riikka Maeda

Joulukuun juhlia

Itsenäisyysjuhlia vietettiin koulussamme maanantaina 5. joulukuuta. Ohjelmassa oli lippukulkue, juhlallista musiikkia sekä rehtorin itsenäisyyspäivän puhe, joka on luettavissa myös Wilmassa:

Hyvä juhlayleisö, hyvät meikkulaiset,

Suomi täyttää huomenna 6. joulukuuta 105 vuotta. Tämä on kolmas kerta, kun aloitan itsenäisyyspäiväpuheen sanomalla, että elämme poikkeuksellista aikaa, että kohdallemme on osunut kokemuksia ja tapahtumia, jotka muuttavat maailmaa. Elämme aikaa, jonka tulemme muistamaan.

Koronapandemia jatkuu kolmatta vuotta, Euroopassa on meneillään suurin sota sitten toisen maailmansodan, ja talvella meitä voi kohdata sähköpula, joka uhkaa vaikuttaa myös koulun toimintaan. Koemme turvattomuutta asioiden edessä, joille emme voi mitään.

Kun juhlan aluksi Oskari Niva, airuenaan Douna Chicko ja Konsta Kock, kantoi lipun juhlaan, kuulimme Erkki Melartinin sävellyksen Leivo Meilahden yläasteen orkesterin esittämänä. Leivo on alun perin sävelletty 1920-luvulla Aleksanteri Rahkosen runon tekstiin. Leivo-runo kertoo linnusta, joka aina vain lentää Suomeen keväisin. Leivo jättää lämpimän maan palatakseen kotiin Suomeen, koska missään muualla se ei voi olla yhtä onnellinen.

Suomen itsenäisyysjulistus vuodelta 1917 alkaa näin:

Suomen eduskunta on 15.11.1917, nojaten maan hallitusmuodon 38 §:ään, julistautunut korkeimman valtiovallan haltijaksi, sekä sittemmin asettanut maalle hallituksen, joka tärkeimmäksi tehtäväkseen on ottanut Suomen valtiollisen itsenäisyyden toteuttamisen ja turvaamisen. Tämän kautta on Suomen kansa ottanut kohtalonsa omiin käsiinsä, ja nykyiset olot sekä oikeuttavat, että velvoittavat sen siihen. Suomen kansa tuntee syvästi, ettei se voi täyttää kansallista ja yleisinhimillistä tehtäväänsä muuten kuin täysin vapaana. Vuosisatainen vapauden kaipuumme on nyt toteutettava; Suomen kansan on astuttava muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana.

105 vuotta sitten kirjoitettu julistus on yhä ajankohtainen. Suomi on 105 itsenäisen vuotensa aikana kehittynyt pienestä ja köyhästä maasta, jonka koulutustaso oli alhainen ja jossa kaikki eivät päässeet kouluun, yhdeksi maailman onnellisimmista ja vauraimmista maista. Suomi on pieni pohjoinen maa, joka on aina halunnut tarjota kaikille mahdollisuuden pyrkiä parempaan elämään. Tämän ajattelun ytimenä on se, että kaikki on pidettävä mukana, että meidän tulee kohdella toisiamme hyvin ja kantaa vastuuta toinen toisistamme.

Toisen maailmansodan, talvi- ja jatkosodan, tärkein opetus suomalaisille on ollut rauhan arvostaminen, yhteistyöhön pyrkiminen ja oikeudenmukaisuuden korostaminen. Sota on kuluneen vuoden aikana siirtynyt vanhojen ihmisten ja meitä edeltäneiden sukupolvien kipeistä muistoista osaksi tämän päivän todellisuutta. Suomi on liittymässä puolustusliitto NATOn jäseneksi, mikä toivon mukaan osaltaan lisää turvallisuuden tunnettamme tässä epävarmassa maailmassa. Tänä itsenäisyyspäivänä tunnemme syvää myötätuntoa Ukrainaa ja ukrainalaisia kohtaan. Toivomme, että Ukrainan sota päättyy pian ja ukrainalaiset saavat taas elää tavallista eurooppalaista arkea.

Kun vielä mietimme kotiplaneettaamme ja menossa olevaa ilmastonmuutosta, niin juuri nyt tarvitsemme toivoa, valoa ja uskoa tulevaisuuteen. On tärkeää uskoa, että kyllä tästä selvitään, kaikki järjestyy – koska kyllä tästä selvitään, on ennenkin selviydytty. Ihmiskunta on kekseliäs, ja uskon, että myös monet teistä oppilaista tulevat tekemään elämäntyönsä uusiutuvien energioiden, elonkirjon lisäämisen ja vaikkapa uudenlaisen ruuantuotannon parissa.

Ilmastotekojen lisäksi tarvitaan hyvän edistämisen kulttuuria, jota me kaikki voimme omassa koulussamme toteuttaa. Meidän koulussamme voidaan hyvin,

  • kun kaikki kohtelevat toisiaan hyvin
  • kun kukaan ei puhu pahaa kenestäkään selän takana
  • kun tervehdimme toisiamme
  • kun otamme kaikki mukaan
  • kun kukaan ei syrji ketään
  • kun olemme joka päivä ystävällisiä toisillemme

Kuvitelkaa, miten paljon paremman maailman saamme yhdessä aikaiseksi. Pienistä teoista, pienistä asioista, tulee suuria tekoja ja suuria asioita, kun me kaikki osallistumme.

105 vuodessa tapahtunut paljon. Olemme nyt vahvasti eurooppalaisia, olemme edelleen sitkeitä suomalaisia, olemme sivistyneitä helsinkiläisiä ja ennen kaikkea, tässä ja tänään, olemme ylpeitä meikkulaisia.

Hyvät oppilaat, opettajat ja talon henkilökunta, toivotan kaikille hyvää itsenäisyyspäivää itsenäisessä Suomessa 2022!

Ulla Rönkä, rehtori

Lucian päivän juhlassa 13.12. olivat mukana alueen kielikylpyoppilaat (yläaste, ala-aste ja päiväkoti). Lucia-kulkue kiersi luokissa ja ruokalassa aamupäivällä.

Syksyn liikuntapäivä

2. jakso aloitettiin liikuntapäivän merkeissä. Oppilaat pääsivät kokeilemaan ja tutustumaan päivän aikana itse valitsemiinsa lajeihin. Koulumme sisätiloihin ja piha-alueille oli rakennettuna eri toimintapisteitä, joissa lajeja esiteltiin. Lajeja olivat muun muassa laserpyssyammunta, miekkailu, just dance, mölkkypeli, hyppynaruleikit, koripallo, frisbegolf sekä pingis ja biljardi. Liikunnan ilo kuului ja näkyi päivän aikana koulun käytävillä ja pihalla.

Oppilaskuntapäivät Helsingin kaupungintalolla 13.9.2022

Osallistuimme Meikun oppilaskunnan hallituksen kanssa Helsingin kaupungintalolla pidettäviin oppilaskuntapäiviin 13.9.2022.  Teemana oli unelmien koulu ja siihen liittyvät haasteet, joita avasimme ryhmätyöskentelyn merkeissä. Ryhmätyöskentelyssä saimme pohtia näitä haasteita Vesalan yläkoulun oppilaskunnan hallituksen jäsenien kanssa.  

Pohdinnoissa nousi esiin toiveita opettajien monipuolisesta opetuksesta ja siitä, että opettajat vaihtelisivat opetustapaa kurssin aikana. Ideana olisi se, että erilaiset oppijat hyötyisivät tästä. Hyvää keskustelua saatiin myös oppilaiden monipuolisesta arvioinnista. Monipuolinen arviointi nähtiin ryhmässä tärkeänä. Esimerkiksi tuntityössä olevan aktiivisuuden, projektien- ja ryhmätöiden tärkeyttä korostettiin oppilaiden keskusteluissa. Asiaa käytiin läpi myös opettajien ja oppilaiden näkökulmasta.  

Iina Ilmola ja Ilari Peura

Linnunpönttöjen suunnittelua ja 3D-työskentelyn perusteita

Käsitöissä teimme yhteistyötä matematiikan ja kuvataiteen kanssa. Suunnittelimme linnunpönttöjä ja harjoittelimme ohjelmoinnin, elektroniikan ja 3D-työskentelyn perusteita. Elektroniikka alustana käytimme arduinoa.

Pitkän valinnaisen ryhmässä oli tänäkin vuonna täyttä ja ryhmän henki oli erinomainen. Ryhmässä tehtiin monenlaisia tuotteita, kuten  kodin sisustukseen, retkeilyyn ja talvikalastukseen liittyviä tuotteita.

Myös pyörien korjaus ja huolto saivat suosiota koulun uusien tarvikkeiden ja mahdollisuuksien johdosta. Varsinkin kerhotoiminnassa tätä mahdollisuutta hyödynnettiin.

Ilari Peura

Ahkerointia A-kielten parissa

Koulussamme on opiskeltu tänäkin vuonna ahkerasti A1- ja A2-kieliä, saksaa, ranskaa ja kiinaa. Tunneilla on myös  tutustuttu  opiskeltavan kielen ruokakultuuriin Helsingissä sijaitsevassa ravintolassa tai kahvilassa. Näin oppilaat ovat voineet harjoitella ravintola-asiointia myös aidossa ympäristössä.

 Kuvassa 9. luokan saksan lukijat Zinnkellerissä.

Sirpa, Terhi, Elina ja Mana

Kotitalouden kohokohtia

Kaikki seiskaluokkalaiset pääsivät vierailemaan silakkamarkkinoilla Kauppatorilla 3.-9.10. Oppilaat kiertelivät markkinoilla ryhmittäin haastattelemassa kalamyyjiä. Kaikilla oli todella kiva retki.

Kotitalouden valitsi tänä vuonna todella moni oppilas. Tänä vuonna testattiin myös uudet valinnaisainekurssit: ruokatrendit, leivonta ja arkiruoka. Oppilaat pääsivät vaikuttamaan kurssien sisältöihin.

Ysiluokkalaisten vuoden kohokohta kotitaloudessa oli omien juhlien järjestäminen loppukeväällä. Oppilaat tekivät ryhmittäin oman taidonnäytteensä buffet-pöytään. Tänäkin vuonna syntyi upeita kakkuja ja maistuvaa suolaista tarjottavaa. Myös pienet puheet kuultiin jokaiselta ryhmältä.

Tytti Hyyryläinen

Historiassa tutustuttiin arjen historiaan

Historian suurten tapahtumien rinnalla saattaa helposti unohtua se, minkälaista tavallisten ihmisten elämä oli siinä rinnalla. Kuinka juna muutti ihmisen elämän, minkälaista oli muoti 1950-luvulla? Pohdimme näitä kysymyksiä historiassa tänä vuonna tutustumalla niin sanottuun arjen historiaan.

Seitsemännellä luokalla keskityttiin elämään 1800-luvun Suomessa. Oppilaat saivat tehdä ryhmissä esitelmän yhdestä vuosisadan aiheista. Esitelmiä nähtiin mm. seuraavista aiheista: kaupunkielämää, lasten ja nuorten elämää 1800-luvulla, suuret nälkävuodet, matkustaminen, teollisuus ja työnteko.

Kahdeksannella luokalla aihetta käsiteltiin 1900-luvun näkökulmasta. Kukin ryhmä sai syventyä yhteen Suomen historian vuosikymmeneen 1950-luvulta aina 1990-luvulle saakka. Ryhmätöissä käsiteltiin kattavasti kunkin vuosikymmenen keskeisiä tapahtumia politiikasta populaarikulttuuriin ja keksinnöistä urheiluun, hyvin valikoituja video- ja musiikkinäytteitä unohtamatta.

Tuomo Peltomäki

Oppilaanohjauksen vuosikatsaus

Vuosi Meilahden yläasteen oppilaanohjauksessa sujui mainiosti. Siitä saa kiittää Meikun yläasteen hienoja oppilaita. Kohokohtina nousevat esiin syksyn 9. luokkalaisten ja kevään 8. luokkalaisten TET-harjoittelut, jotka he hoitivat kiitettävin arvosanoin edustaen hyvällä tekemisellään Meikkua työpaikoilla koronasta ja lakoista huolimatta. Toiseksi kohokohdaksi nostamme hyvin menneet yhteishaut, joissa noin 160 yhdeksäsluokkalaista tekivät 2. asteen jatko-opintohaut.

Joonas Kuokkanen ja Jarno Ruisniemi