Itsenäisyysjuhlia vietettiin koulussamme maanantaina 5. joulukuuta. Ohjelmassa oli lippukulkue, juhlallista musiikkia sekä rehtorin itsenäisyyspäivän puhe, joka on luettavissa myös Wilmassa:
Hyvä juhlayleisö, hyvät meikkulaiset,
Suomi täyttää huomenna 6. joulukuuta 105 vuotta. Tämä on kolmas kerta, kun aloitan itsenäisyyspäiväpuheen sanomalla, että elämme poikkeuksellista aikaa, että kohdallemme on osunut kokemuksia ja tapahtumia, jotka muuttavat maailmaa. Elämme aikaa, jonka tulemme muistamaan.
Koronapandemia jatkuu kolmatta vuotta, Euroopassa on meneillään suurin sota sitten toisen maailmansodan, ja talvella meitä voi kohdata sähköpula, joka uhkaa vaikuttaa myös koulun toimintaan. Koemme turvattomuutta asioiden edessä, joille emme voi mitään.
Kun juhlan aluksi Oskari Niva, airuenaan Douna Chicko ja Konsta Kock, kantoi lipun juhlaan, kuulimme Erkki Melartinin sävellyksen Leivo Meilahden yläasteen orkesterin esittämänä. Leivo on alun perin sävelletty 1920-luvulla Aleksanteri Rahkosen runon tekstiin. Leivo-runo kertoo linnusta, joka aina vain lentää Suomeen keväisin. Leivo jättää lämpimän maan palatakseen kotiin Suomeen, koska missään muualla se ei voi olla yhtä onnellinen.
Suomen itsenäisyysjulistus vuodelta 1917 alkaa näin:
Suomen eduskunta on 15.11.1917, nojaten maan hallitusmuodon 38 §:ään, julistautunut korkeimman valtiovallan haltijaksi, sekä sittemmin asettanut maalle hallituksen, joka tärkeimmäksi tehtäväkseen on ottanut Suomen valtiollisen itsenäisyyden toteuttamisen ja turvaamisen. Tämän kautta on Suomen kansa ottanut kohtalonsa omiin käsiinsä, ja nykyiset olot sekä oikeuttavat, että velvoittavat sen siihen. Suomen kansa tuntee syvästi, ettei se voi täyttää kansallista ja yleisinhimillistä tehtäväänsä muuten kuin täysin vapaana. Vuosisatainen vapauden kaipuumme on nyt toteutettava; Suomen kansan on astuttava muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana.
105 vuotta sitten kirjoitettu julistus on yhä ajankohtainen. Suomi on 105 itsenäisen vuotensa aikana kehittynyt pienestä ja köyhästä maasta, jonka koulutustaso oli alhainen ja jossa kaikki eivät päässeet kouluun, yhdeksi maailman onnellisimmista ja vauraimmista maista. Suomi on pieni pohjoinen maa, joka on aina halunnut tarjota kaikille mahdollisuuden pyrkiä parempaan elämään. Tämän ajattelun ytimenä on se, että kaikki on pidettävä mukana, että meidän tulee kohdella toisiamme hyvin ja kantaa vastuuta toinen toisistamme.
Toisen maailmansodan, talvi- ja jatkosodan, tärkein opetus suomalaisille on ollut rauhan arvostaminen, yhteistyöhön pyrkiminen ja oikeudenmukaisuuden korostaminen. Sota on kuluneen vuoden aikana siirtynyt vanhojen ihmisten ja meitä edeltäneiden sukupolvien kipeistä muistoista osaksi tämän päivän todellisuutta. Suomi on liittymässä puolustusliitto NATOn jäseneksi, mikä toivon mukaan osaltaan lisää turvallisuuden tunnettamme tässä epävarmassa maailmassa. Tänä itsenäisyyspäivänä tunnemme syvää myötätuntoa Ukrainaa ja ukrainalaisia kohtaan. Toivomme, että Ukrainan sota päättyy pian ja ukrainalaiset saavat taas elää tavallista eurooppalaista arkea.
Kun vielä mietimme kotiplaneettaamme ja menossa olevaa ilmastonmuutosta, niin juuri nyt tarvitsemme toivoa, valoa ja uskoa tulevaisuuteen. On tärkeää uskoa, että kyllä tästä selvitään, kaikki järjestyy – koska kyllä tästä selvitään, on ennenkin selviydytty. Ihmiskunta on kekseliäs, ja uskon, että myös monet teistä oppilaista tulevat tekemään elämäntyönsä uusiutuvien energioiden, elonkirjon lisäämisen ja vaikkapa uudenlaisen ruuantuotannon parissa.
Ilmastotekojen lisäksi tarvitaan hyvän edistämisen kulttuuria, jota me kaikki voimme omassa koulussamme toteuttaa. Meidän koulussamme voidaan hyvin,
- kun kaikki kohtelevat toisiaan hyvin
- kun kukaan ei puhu pahaa kenestäkään selän takana
- kun tervehdimme toisiamme
- kun otamme kaikki mukaan
- kun kukaan ei syrji ketään
- kun olemme joka päivä ystävällisiä toisillemme
Kuvitelkaa, miten paljon paremman maailman saamme yhdessä aikaiseksi. Pienistä teoista, pienistä asioista, tulee suuria tekoja ja suuria asioita, kun me kaikki osallistumme.
105 vuodessa tapahtunut paljon. Olemme nyt vahvasti eurooppalaisia, olemme edelleen sitkeitä suomalaisia, olemme sivistyneitä helsinkiläisiä ja ennen kaikkea, tässä ja tänään, olemme ylpeitä meikkulaisia.
Hyvät oppilaat, opettajat ja talon henkilökunta, toivotan kaikille hyvää itsenäisyyspäivää itsenäisessä Suomessa 2022!
Ulla Rönkä, rehtori
Lucian päivän juhlassa 13.12. olivat mukana alueen kielikylpyoppilaat (yläaste, ala-aste ja päiväkoti). Lucia-kulkue kiersi luokissa ja ruokalassa aamupäivällä.
